Työllisyyttä edistävistä palveluista

Olen yhä työttömänä. Niin ärsyttävää, kuin se onkin. Olen toki haeskellut töitä. Aina en pääse edes haastatteluun asti. Minut luetaan pitkäaikaistyöttömäksi, osin varmaan siksi Te – toimisto kutsui minut syyskuussa olleeseen infoon. Siellä piti sitten valita päivän aikana, meneekö heidän omaan viiden päivän ”kurssille”, vai yhteistyökumppanin omalle viiden päivän vastaavalle. Valinta oli joko tai. Valintaa ”ei kumpikaan ei ollut mahdollista valita. Valitsin jälkimmäisen ja ajattelin, ettei tämä voi olla niin paha juttu. Ajattelin, että kaippa tuolla minunlaiseni voisi saada jonkinlaisen ahaa – elämyksen, ajatuksen, suunnan. Kurssi oli ihan tässä taannoin. Kurssiin sisältyi viisi ryhmäpäivää ja sen jälkeen tarjotaan n. 5 tunnin verran ”yksilövalmennusta”.

Päivät menivät ihan siinä ollessa. Mitään järin uutta ei itselleni tullut. Kolmena päivänä meillä kävi paikasta X, Y ja Ö esittelijöitä. Oli koulutuspaikkaa, palkkatukealla ”töitä” tarjoava taho ja vuokratyötä tarjoava yritys. Pakko jo tähän heti myöntää, että näiden viiden ryhmäpäivän ja kahden tunnin ”yksilövalmennuksen” jälkeen minulle on jäänyt olo: opiskele, mene vuokratyöfirmaan tai mene edes palkkatukipaikkaan. Muita vaihtoehtoja ei tunnu olevan ja jos kehtaa sanoa, ettei nyt ihan ensimmäisenä haluaisi näitä vaihtoehtoja… Ihan kuin hieman loukkaannutaan.

Okei. Sanon nyt suoraan: jos olet ajatellut joka tapauksessa mennä opiskelemaan ja on mielessä ala, hienoa! Missään nimessä ei huono vaihtoehto! Jos nykyiseen elämäntilanteeseen vuokratyöfirma tai jopa palkkatuki on mahdollista, niin miksipä ei. Minulla ei missään nimessä ole aietta syyttää näistäkään vaihtoehdoista! Miksi minun edes pitäisi?

Lähinnä mikä olo minulle henkilökohtaisesti tuli, oli että aivan kuin haluttaisiin lakaista ja ”loppusijoittaa” työttömät jonnekkin vaikka väkisin. Näyttää ainakin tilastoissa hyvälle, että satiinpahan nämäkin ihmiset pois jaloista pyörimästä. Toisaalta ymmärrän, että on tapauksia, joita ehkä hieman saa maanitella tekemään jotain. On vain kökköä olettaa, että kaikki tapaukset olisivat samanlaisia. Kaikki työttömät eivät vain yksinkertaisesti ole samasta puusta veistettyjä. Eikä siis näin ollen kaikki samat ratkaisut sovi automaattisesti kaikille. On loukkaavaa, nöyryyttävää ja ennen kaikkea typerää olettaa, että näin olisi! On siis todella typerää, että halutaan vaikka väkisin iskeä työtön johonkin! Missä välissä unohdetaan se työttömän mielipide? Missä vaiheessa unohdetaan, että työttömätkin ovat ihmisiä ja kaikilla eri tilanteet? Jos sinulla ei ole uusia opiskelu-tavoitteita, vuokratyöfirmat tai palkkatuki ei ole oma juttu, se ei myöskään tarkoita, että työtön olisi automaattisesti laiska. On typerää ja nöyryyttävää olettaa näin!

Puhuttiin sivulauseena myös terveydestä. Minun terveydestä. Onko minulla mitään terveydellisiä esteitä mitään työtä kohtaan. No. Kyllä ja ei. Sinänsä mitä sana ”terveys” tai sana ”hyvä terveys”: mitä ne loppujen lopuksi tarkoittaa? Mihin rajan voi vetää? Tai sen suhteen, milloin ja onko asioilla merkitystä? Voidaanko automaattisesti sanoa, ettei millään ole merkitystä minkään työn suhteen? Sepä se. Kun on ja ei ole. Itse olen varmaan todella hyvä esimerkki asian kanssa: yksi selätetty masennus, (lievä) lukihäiriö ja ADHD. Kaikki nämä: ei niillä ”oikeassa” paikassa ole mitään merkitystä ja voivat olla pikemminkin rikkaus ja suuri hyöty. Kaikesta kun voi löytyä niin paljon hyvää. Kääntöpuoli: voinko/voidaanko kaikki nämä ”vain jättää taustalle” ja unohtaa täysin? Sepä se. Kaikkea ei ehkä voi vain unohtaa taka-alalle, mutta toisaalta kaikesta voi olla hyötyä. Joillekin asioille en ehkä yksinkertaisesti voi mitään. Mutta taas toisaalta olen aikaansaava, idearikas jne.

Paljon parjattu palkkatuki. Näen itse siinä sekä huonoa, että hyvää. Ei automaattisesti vain toista puolta. Lähtökohtaisesti sen ei missään nimessä pitäisi olla yleisesti ottaen se, mitä se tuntuu olevan: halutaan kyllä mielellään työttömiä tekemään ilmaiseksi työ ja kohta jo sanotaan ”kiitos ja moi!” ja otetaan jo uusi työtön kehiin. Ja näin halutaan kierrättää ihmisiä yhä uudestaan ja uudestaan. Jos mennään yksilötasolle: mä ymmärrän palkkatuen siinä tapauksessa, että ihminen empii jotain alaa ja haluaa ja voi kokeilla sitä palkkatuen kautta ensin, ennen lopullista päätöstä. Toinen tapaus voisi olla varmaan se, että jos työtön tuumii uutta alaa ja paikka myös tuumii, miten joku uusi työnkuva toisi toimia heillä (eikä ole valmiina omia työntekijöitä (riittävästi) asiaa kokeilemaan): miksipä ei kokeilla ensin kevyemmällä tavalla. Olkoon se palkkatuki tms. Toki työtön voi työllistyä vaikkapa palkkatuenkin kautta. Silti en minäkään voi sille mitään: kaikista näistä kauniista ajatuksista huolimatta, kuinka todennäköisempää on järjestelmää käytetään väärin?

Miksi sitten itse en ole heti hakemassa koulutuksiin, vuokratyöpaikkoihin tai palkkatukeen? No. Minä olen aina valmis uudelleen koulutukseen, jos tilanne yhtään sitä vaatii ja on joku tavoite ja syy asialle. Vuokratyötä karsastan siitä syystä, että tiedän stressaavani liiaallisuuksiin, jos en yhtään voi ennustaa milloin ja missä on työtä. Jos on mitään. Palkkatuki… Niin no. Siihen suhtaudun hieman kaksijakoisesti. Koska tähänastinen elämäni on ollut sitä, että joko:
a) Opiskelen
b) Olen työtön
c) Teen työtä harjoittelulla
d) Työni on samanaikaisesti osa-aikaista ja määräaikaista
e) Olen työtön
f) Opiskelen uudelleen (välillä ollen masentunut)
g) Työtön
h) Sijaisuuksia
i) Työtön
Tässä vaiheessa elämää, näin 33 vuotiaana, sitä alkaa jo toivomaan, että saisi ihan oikeita pidempi aikaista työtä. En sano täysin ei vaihtoehdoille. Mutta yksinkertaisesti en vain tahdo ”kiitti ja moi” – työkokeilu-versiota. Voin miettiä työkokeilua siinä tapauksessa, että sitä kautta aivan aidon oikeasti voisin työllistyä todennäköisemmin.

Teksti on kyllä nyt tapani mukaan rönsyillyt ja sinkoillut ties minne. Pahoittelut siitä.

Tiivistettynä voisin sanoa sen, että missään nimessä en tarkoita, etteikö vastaavat kurssit voisi toimia edes osalla ihmisillä. Ihan varmasti toimii ja ihmiset löytää paikkoja, minne edetä näiltä kursseilta. Lisäksi niin monta, kuin on työtöntä, niin monta on eri tilanteessa olevaa ihmistä. Ketään ei pidä syytellä, vaan katsoa jokaista yksilönä. Yhtäkään työtöntä ei pidä lakaista maton alle ja hymistä muka-hyville-tilastoille. Järki siis käteen työllistä edistävillä toiminnoillakin!

Harmi, että itse junnaan yhä paikoillani. Pitäisikö tässä vaiheessa olla muka-hauska ja sanoa:
”Antakee töitä! Minä oon paras hakija! Ette pety!”

Yksi vastaus artikkeliin ”Työllisyyttä edistävistä palveluista”

  1. Yhdyn täysin tuohon kunkin yksilöllisen tilanteen huomioon ottamisen tärkeyteen, mutta juuri se on tuntunut olevan hyvin kaukana Te-toimistojen toiminnasta kautta aikojen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *