Päiväsairaala

Tiedän, tiedän… Aikaa on taas mennyt. Jotenkin vaan aika on vierähtänyt siivillä eteenpäin.

Minä tosiaan kun aloitin siellä päiväsairaalassa olemisen asiakkaana. Kieltämättä hieman ristiriitaisissa tunnelmissa. Omasta mielestä kun en ole ollut niiin ”sekaisin”, että olisin kokenut tuon paikan olevan minulle ihan se ihanteellisin paikka. No, viimeistä neljättä viikkoa tuolla nyt olen kuitenkin ollut. Onko siitä jotain hyötyä ollut? Jos ei muuta, niin ainakin seuraavat: a) olen tutustunut uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin b) olen syönyt joka arkipäivä lämpimän aterian c) olen saamassa vihdoinkin sitä diagnoosia, mitä oikeasti tarvitsen. Kaikenlaisia papereita ja testejä sitä onkin siis tullut täyteltyä. BDI huitelikin 33 pisteessä, pisteet tulevat lähinnä huonoa itsetuntoani ”mittaavista” kysymyksistä. Siitä siis johtunee pistemäärä, kuin mistään masennuksesta enää tässä vaiheessa. Mistä olenkin yrittänyt sanoa… Toisten lippulappujen perusteella tämä tuki kommentointiani, jonka mukaan minun masennukseni on todellakin alentunut huomattavasti sitten alkuvuoden. No, sitten piti oikein erikseen itsen ottaa asia esille siitä, että mulla on oltava taustalla edes jotain, joka selittää sen, mikä on ajanut mut tähän tilanteeseen. Lisää testejä. Nyt lääkekokeilun myötä mulla mitä todennäköisemmin tullaan diagnosoimaan (lievä) ADHD/ADD. Perjantaina tulen varmaan kuulemaan tästä itsekin paremmin, että mikä on meininki asioiden suhteen.

Miten sitten tästä eteenpäin? Hyvä kysymys. Ainakin ensi maanantaina minulla on aamusta omalääkärin kanssa tapaaminen ja tiistaina heti puolestaan psykologin kanssa tapaaminen. Tulen mielenkiinnolla odottamaan heidän molempien ajatuksiaan… Mitä ilmeisemmin tulen käymään ainakin kerran psykiatrisella puolella. Ja ehkä ADHD – vertaistuessa. Toivottavasti kykenen vielä joku päivä suorittamaan opinnot loppuun asti. Jäänen odottamaan…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *