Aihearkisto: Työllisyys

Maalis-toukokuu

Hupsista, on taas kulunut todella kauan edellisestä päivityksestä. Mihin ihmeeseen tämä aika oikein kuluu? Olenko todellakin viimeksi helmikuussa jotain kirjoitellut? Katsotaas mitä tässä on tapahtunu.

Maaliskuussa aloitin tosiaan toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Työpaikka pysyi samana, missä olen jo ehtinyt olemaan. Mutta nyt vain työsuhde muuttui sijaisuudesta toistaiseksi olevaan.

Maaliskuussa käväisin Keskustorilla näyttämässä tukeni Ukrainalle sotaa vastaan. Maaliskuussa tuli käytyä Tampereen teatterissa katsomassa parin kaverin kanssa ”Kotiopettajattaren romaani” – näytelmää.

Puoliskon kanssa käytiin eräs päivä samassa kuussa Tuurin kyläkaupassa, ihan vain sillä tekosyyllä, että haluttiin kokeilla, paljonko meidän nykyisellä sähköautolla jää akkua jäljelle, kun päästään perille.

Maaliskuussa tuli käytyä Tesoman pihasta hakemassa ensimmäistä kertaa hatsapuria, jolloin kärryllä oli niitä myymässä Haapasalon Ville. Olihan se (hatsapuri siis) hyvin juustoista…

Huhtikuu alkoi minulla Jyväskylän reissulla. Olin kokemustoimijoiden jatkokoulutuksessa. Oli mukavaa nähdä vanhoja ja uusia tuttuja!

Myös huhtikuussa olin Tampereen teatterissa, tällä erää toisen tuttuni kanssa kävimme katsomassa ”Saatana saapuu Moskovaan” – esitystä.

Pääsiäisen aikaan kävimme puolison kanssa loma-reissulla, meidän reittinä oli Pori-Rauma-Naantali-Turku. Nukuimme ensin yhden yön Porissa. Kiertelimme iltapäivää-iltaa Porissa. Seuraavana aamupalan jälkeen lähdimme ajelemaan Raumalla, jossa pääasiallinen kiertely oli vanhaa Raumaa. Raumalta lähdimme liikkeelle Naantalin pikapyrähdyksen jälkeen Turkuun, jossa olimme kaksi yötä. Turussa kävimme mm. Kappas kakkaa – näyttelyssä ja testaamassa funikulaarin (joka jopa toimi!) yleisen kiertelyn lomassa.

Huhtikuussa aloittelin taas roskien keräämistä, en voi ehkä lopettaa ihmettelemästä, kuinka paljon sitä vaan löytyy ja löytyy!

Jossain vaiheessa tuli löydettyä myös tietä uimahallille… Niin ja tuli hankittua uusi sähköpyörä! Ja katsomassa Yle Perjantai-lähetystä.

Toukokuussa(kin) on tullut ulkoiltua ja käytyä uimassa, sekä käytyä pitkästä aikaa rekossa. Myös grillailukausi tuli korkattua tässä kuussa. Käväisin myös kurkkaamassa Ukraina Taloa, missä se sijaitsee ja millainen se onkaan.

Myös tässä kuussa tuli käytyä reissussa, etenkin kun molemmilla alkoi juuri kesäloma. Molemmat pidetään nyt viikon verran lomaa ja myöhemmin pidetään pari viikkoa. Nyt kävimme parin yön verran Helsingissä, jossa käytiin testaamassa Helka hotellia. Hotellin ylimmässä kerroksessa oli joissain huoneissa purkutaidevaltauksia. Ja meidän huoneen teemana oli ”The World of Tom”, jonka teeman oltiin itse valittu. Parin päivän aikana tuli käytyä museoissa, Maailma kylässä festivaaleilla Mahdollisuuksien torilla (jossa mm. liityin vihdoin ja viimein Suomen luonnonsuojeluliittoon), nähtiin yhtä tuttua, pikaisesti Hietaniemen hautausmaalla ja ja ja… Vähän kaikkea siis!

 

Alkuvuosi 2022

Vuotta 2022 on kulunut aivan juuri jo kaksi kuukautta. Enkä ole saanut aikaan kirjoittaa kuulumisia tältä vuodelta.

Heti vuoden alkuvaiheilla kävimme Jyväskylässä visiitillä sukuloimassa.

Aluevaalit tulivat ja menivät. Tokihan itse kävin äänestämässä, perinteisesti jo ennakkoon.

Tammikuussa piti olla Stam1nan keikka Pakkahuoneella, mutta ei liene yllättäävä, että keikkaa jouduttiin siirtämään. Josko syyskuussa olisi parempi onni!

Hiihtämään en ole mukamas joutanut tänä talvena, enkä siis tämänkään vuoden puolella. Jos tulen ehtimään, se on ok. Ja jos mukamas en, sekin on minusta vallan ok. En halua ottaa mitään stressiä asiasta. Kävelyllä olen kyllä käynyt. Useinkin.

Olen käynyt, kävellen, myös Ikurissa katsomassa hienoakin hienompaa ”Tiitiäisen metsäpolku” jääveistoksia. Päiväsaikaan tosin, mutta katsomassa kuitenkin. Hienojahan ne oli myös päiväkseltään.

Helmikuun alussa tuli tehtyä pitkästä aikaa saippuaa. Tein kaakao-karpalo ja nokkonen-horsma-vadelmanlehti-metsämansikanlehti versiot. Pian ovatkin jo kypsiä käyttöön!

Kävimme eräs maanantai Museokortilla pitkästä aikaa Heurekassa. Oli kyllä todella rauhallinen maanantai iltapäivä käydä siellä taannoin.

Yksi ilta oli myös kokemustoimijoiden netti-tärskyt. Oli mukavaa nähdä etänäkin muita kokemustoimijoita ja työntekijöitä!

Kävin hieman ekstemporee tässä teattereiden avaudutta katsomassa Tampereen teatterissa Niskavuoden Heta – esityksen. Nimenä Niskavuori on tuttu, mutta en ole yhtään elokuvaa katsonut. Oli silti ihan viihdyttävää käydä tämä kaksituntinen esitys katsomassa.

Maaliskuussa aloitan työt toistaiseksi voimassa olevalla sopparilla.

Lyhyt oli nyt tämä postaus. Mutta jotenkin tuntuu, ettei oikein kummempia ole tapahtunutkaan. Hieman kulttuuria, töissä käymistä ja kotona elpymistä. Sekä ulkoilua.

 

Vaalit lähestyvät

Toukokuun loppu alkaa häämöttää ja pian kesäkuu voi saapua.

Siirryin tässä kuussa takaisin jo tuttuun asumisyksikköön takaisin. Täytyy sanoa, että todella nopeasti meni kevät toisessa yksikössä. Ja todellakin huomasi, miten erilaisia paikat ovat keskenään, vaikka samaa hommaa tehdään molemmissa paikoissa. Ja se tässä on ja olikin niin hauskaa huomata, millaisia eroja paikkojen välillä on.

Roskia olen kerännyt edelleen. Ja niitähän tuntuu riittävän. Kirjoitin asian tiimoilta myös mielipidekirjoituksen Aamulehteen, joka siis myös julkaistiin.

Pidin yhtenä iltapäivänä etänyhteyksin Rovaniemelle kokemustoimija-keikan. Oli hauskaa kokeilla oman tarinan pitoa etänä! Olen kyllä korona aikana ollut muissakin kokemustoimijan roolissa etänä, mutta ne aiemmat ovat olleet niin paneelissa oloa, kuin työryhmässä. Nyt tuli myös tarina kokeiltua.

Nythän on myös ratikan koeajoliikenne alkanut. Itse en ole vielä käynyt koeistumassa ratikkaa, mutta enköhän sen kerkiä tehdä. Olen kyllä nähnyt jo ratikkaa liikenteessä!

Näin toukokuussa myös vaalit ovat edenneet eteenpäin.

Vaalinumerot tulivat, itsehän sain numeroksi 69. Voin kyllä sanoa, että tästähän on hupia tullut vähän joka suunnalta. Mutta en yhtään ihmettele miksi. Onkin jännä nähdä, paljonko ihan vain hupiääniä tuosta tulee.

Vaalien osalta myös vaalijulisteiden liisteröintitalkoisiin tuli osallistuttua pikaisesti. Oli mukavaa nähdä myös muita, uusiakin, ihmisiä talkoilemassa vaalijulisteiden tiimoilta.

Tilattiin puolisoni kanssa myös yhteisiä flyereita, joita olisi tarkoitus käydä luukuttamassa ainakin lähitienoolle. Mutta jospa saisi myös ihan käydä jakamassa koronaturvallisesti ihmisten ilmoilla niitä.

Olen tehnyt viimeisetkin sähköpostiin tulleet vaalikoneet ja olen tehnyt vaalirahailmoituksen. Vaikka omat menot ovatkin olleet alle 800 euroa, koitin sitä hieman jaotella siitäkin huolimatta miten olen rahoja käyttänyt. Rahaa olen käyttänyt niin ehdokasmaksuun, mainostukseen somessa, kuin flyereihin, sekä Tampererelaisen ja Aamulehden mainostukseen. Tamperelaisen yhteismainos tuleekin 26.5.’21 ja Aamulehden yhteismainos 13.6.’21.

Ennakkoäänestys alkaa tosiaan näin 26.5. ja jatkuu kotimaassa aina 8.6. saakka. Varsinainen äänestyspäivähän on 13.6.’21. Muistakaa äänestää!

 

Maaliskuu loppumassa

Maaliskuun viimeinen päivä, huomenna on jo huhtikuu. Päivitykset tältä vuodelta on jäänyt hieman minimiin, jossain kohtaa oli hieman hässäkkää nettisivujen toimimisen kanssa. Päivitellään nyt siis alkuvuoden juttuja.

Meillä on ollut kokeilussa juuston ostamattomuutta, viimeksi ollaan taidettu ostaa juustoa marraskuussa. Jos juustoraastetta ei lasketa, jota olemme jokusen kerran hankkineet. Yllättävän kivuttomasti tuo on mennyt. Tänä aikana olemme enemmän käyttäneet mm. kasviksi leivällä ja vegaanisia ”leikkeleitä”. Itse olen tehnyt myös hummusta ja kerran-pari papulevitteitä. Samaten suolakurkku ja jopa punajuuriviipaleet ovat itselläni toimineet leivällä. Toki täysin ehdottomia ei olla oltu tosiaan juuston kanssa, jos sitä jossain on, sitä sitten jossain on. Katsotaan kauanko tätä testiä jatkuu.

Helmikuussa näin itse vihdoin ja viimein ratikan livenä. Sen verran harvoin käyn itse nykyään keskustassa, joten aika hyvin olen onnistunut välttämään myös ratikan koeajoja. Olihan se hieno näky. Pakko myöntää, että meinasin melkein säikähtää ratikkaa! Tuo tuli selkäni takaa esiin niin hiljaa. Ehdin silti nappaamaan kännykällä kuvan menopelistä.

Hiihtämässä tuli käytyä kolme-neljä kertaa. Kolmena eri kerta, joskin yhtenä päivänä kaksi kertaa pikasesti lyhyellä hiihdolla kaksi kertaa. Ainahan sitä voi miettiä, että olisi voinut käydä useamminkin. Toki näin. Mutta en ole halunnut asettaa itselleni mitään vähimmäistavotteita, vaan mennä aina fiiliksieni mukaan. Tänä talvena se oli näemmä tuon verran. Se mikä oli hauskaa huomata, oli se ettei edes ensimmäisellä kerralla ahdistanut tai hävettänyt lähteä ladulle. Joka on jo suuri harppaus.

Tänä vuonna olen ulkoillut metsässä talvella, myös pimeällä otsalampun kanssa. Jostain syystä se on ollut oikeastaan viihdyttävää puuhaa. Pimeällä on ollut omat mielenkiintoiset puolensa: miten tuttu luonto näyttääkään niin kovin erilaiselta kuin valoisalla! Täytyy melkein ottaa tavaksi myös ensi talvena mennä pimeällä luontoon samoilemaan!

Olen ollut maaliskuun alusta toisessa yksikössä tekemässä sijaisuutta. Mikään pakkohan minun ei olisi ollut mennä toiseen yksikköön, mutta kieltämättä oli aika houkuttelevaa mennä katsomaan millainen paikka tuo on – minulla ei ollut juurikaan tietoa paikasta. Toki aina uudet paikat, kolleegat, tavat ja asukkaat tarkoittavat myös sitä, että tunnen itseni täysin osaamattomaksi, tietämättömäksi ja olen väsynyt alkuun. Tavallaan se on positiivinen haaste itselleen ja tuleepahan taas yksi paikka tutuksi. Olen tosin ehtinyt käydä tässä välissä tekemässä yhden (yö)vuoron jo tuttuun paikkaan, jonne olen vielä keväällä palaamassa takaisin.

Ja todellakin, tuli lähdettyä ehdolle kuntavaaleihin. Pitkään asiaa pohdin ja monesti minua kyllä ehdittiin kysellä mukaan ennen kuin lopulta suostuin. Vaalikuvaan menin kahden yövuoron jäljiltä, mutta ei se mitään, tulipahan sekin koettua! Ja onhan tässä jo vaalit siirretty kesäkuulle! Pariin vaalikoneeseen olen jo vastaillut. Vaikka tiedossa on varmasti vielä vaalikoneita, johon vastata. Sen verran olen myös saanut tehtyä, että minä ja puolisoni Tuomo teimme yhteiskirjoituksen Tampereen Vihreiden lehteen. Lehti on kolahtanut/kolahtamassa monen tamperelaisen postilaatikkoon. Mutta sen voi lukea sähköisesti myös täältä:

Tampereen Vihreät kuntavaalit 2021

Ja Tuomon nettisivut löydät täältä:

Tuomo Pekkanen

 

Vuosi 2020 tiivistettynä

Vuosi 2020 tuli, vuosi 2020 meni.

Havahduin aina ajoittain siihen, etten ole kirjoittanut yhtään tekstiä viime vuonna. En. Yhtään. Enkä edes ymmärrä, miksi. Kirjoitettavaa varmasti olisi ollut, mutta. Se kuuluisa mutta. Se vain jäi jostain käsittämättömästä syystä.

Olihan se vuosi 2020 myös muutenkin hyvin omanlaisensa. Tuli esimerkiksi joku korona. Se muutti asioita jos jonkin verran. Asiat muuttuivat erilaisiksi. Joitain asioita ehdittiin tehdä ennen koronan tuloa, sitten tuli peruututksia ja joitain rajoituksia huomioon ottaen kykeni tekemään ja ties mitä.

Asiat muuttivat, listasin alle joitain niistä:

Ehdittiin tehdä ennen rajoituksia….

Kokemustoimija koulutus 8.-9.2. Tampereella

Tiisu Olympiassa helmikuussa

Notre Damen kellonsoittaja Tampereen teatterissa

Kokouksia

Töissä

Rajoitusten hollilla ja sen jälkeen

Kokouksia etänä

Kokemustoimija keikkoja, etänä ja yksi lähitapaamisella

Metsässä oloa

Töissä

Niskavuoren Heta, peruttu

Sukututkimus kurssi, vanhat käsialat, peruttu lähipetus

The Lord Of The Rings and Hobbit – konsertti, peruttu

Kinky Boots, Tampere, peruttu

Muutaman yön kotimaan reissu, rajoituksia huomioon ottaen reissussa

Tuli ehdittyä käymään kerran teatterissa ja kerran keikalla ja jokunen muu tapahtuma (kokousta, ja koulutusta esimerkiksi) ennen rajoiutuksia ja peruuntumisia.

Koska itse en voi tehdä töitä etänä ja kun kuitenkin töitä oli tarjolla, olin ns. ”jatkuvalla syötöllä” töissä viime vuoden. Tiestysti se toi omia haasteita työn teossa rajoitteet ja uudet tilanteet, mutta niistä selvittiin ja selvitään yhä.

Kotimaa reissua hieman toki mietittiin ja jos olisi tullut totaalinen rajoitus, tuskin oltaisiin reissuun lähdetty. Ja alunperin meinattiin lähteä junalla, mutta se vaihtui suosiolla ”lainataan kavereiden autoa” – reissuksi. Lisäksi ensimmäinen etappi meillä peruuntui. Reissun aikana välteltiin suuria ihmisjoukkoja. Eikä tarvitse tietenkään erikseen välttämättä mainita, että matkassa oli tietenkin kasvomaskit ja käsidesit. Oli kuitenkin ihan mukava reissu, vaikka osin asioista joutui ehkä tekemään eri näkövinkkelistä ja rajoituksia huomioiden. Ja kuten todettua: jos olisi tullut lisää rajoituksia ja/tai suosituksia ja/tai muuta, tuskin oltaisiin reissuun lähdetty.

Parit teatteri-esitykset peruuntui, samaten yksi konsertti. Kokousksia ja kokemustoimija-keikkoja on siirtynyt etänä pidettäviksi. On tullut käytettyä niin skypeä, teamsia, meetia ja mitä näitä nyt on! Kaikista on selvitty hengissä.

Kevään sukututkimuksen jatkokurssi peruuntui lähiopetuksen suhteen. Etäopinnoiksi meni ja onneksi syksyllä ehditiin opiskella lähiopetuksena.

Pitkin vuotta tuli oltua vähän väliä metsässä. Ihan vain olemassa, kävelemässä, ihmettelemässä, hengittämässä ilmaa. Kuvailtuakin tuli. Tuli myös kerättyä mustikoita, vadelmia ja sieniä. Niin ja nokkosia myös keräsin ja kuivasin! Metsästä tuli kerättyä roskia, useahkosti. Myös omenahilloa tuli tehtyä vaihteeksi ison kasan. Samaten omenia tuli kuivattua.

Takapihan terassi tuli huollettua. Kävin katsomassa Tohlopin lampaita. Kävin Hämeenlinnan Hämeen linnassa. Tapasin hamsterin nimeltä Harrin. Käväsin Lahdessa alkuvuodesta. Tein parit maskit. Kävin kaksi kertaa Tampereen Arboretumissa. Saippuaakin tein.

Kerran polkaisin sähköpyörällä Rauhaniemeen uimaan ja takaisin kotiin. Samaisella pyörällä tuli myös käytyä Pitkäniemen hautausmaalla, ekaa kertaa ikinä. On muuten vaikuttava paikka!

Tuossa nyt edes jokunen miete viime vuodesta. Josko tänä vuonna saisin taas motivoitua paremmin kirjoittelemaan tänne. Joko ihan kuulumisia, tai tietyistä aiheista tai sekä että.

Kyllä hei tämä tästä!

Loppuvuosi 2019

Marraskuussa jäi kirjoittamatta mitään tänne kotisivuille. Siispä nyt mainitsen jotain pientä tästä kahdesta kuukaudesta. Asiat eivät ole sinänsä missään kronologisessa järjestyksessä, mutta ehkä se ei ole mikään isokaan ongelma. Lopuksi vetelen vuotta hieman yhteen lopuksi.

Töissä

Olen ollut jos jonkin verran tekemässä sijaisuuksia samaan paikkaan, missä olen ollut jo maaliskuusta saakka (sama paikka myös, missä olin koko kesän töissä). En valita yhtään! Minulla on ollut niin yövuoroja, kuin aamua ja iltaa.

Uusi sohva

Vihdoin ja viimein saimme hankittua uuden sohvan. Edellinen oli jo sen verran heikossa kunnossa, oli ollut jo jonkin aikaa. Mutta aina vain vetkuttelimme korvaavan hankkimista. Olimme jo jokusen kerran käyneet katsomassa ja testi – istumassa eri sohvia, mutta… No, nyt ei tarvi enää jossitella ja tuumailla. Hyvä niin.

Teatteriliput / Kinky Boots

Tulipa hankittua teatterilippu ensi vuoden joulukuulle. Tampereen Työväen Teatterissa on ensi vuoden lopulla Kinky Boots – musikaali ja päädyimme erään kaverin kanssa hankkimaan sinne liput. Samalla hankimme taas toiselle kaverillemme synttärilahjaksi lipun samaan esitykseen, mihin menemme itse. Kiva mennä porukalla teatteriin! Vaikka hieman huvitti itseänikin hankkia vuosi etukäteen lippu.

Hope – joululahjatoiveita

Viime vuoden tapaan osallistuin myös tänä vuonna Hope ry:n joululahja – keräykseen. Ajattelin, että jos minulla on mahdollisuus auttaa näin edes jotain vähävaraista perhettä, miksen niin tekisi.

Sytykerotta – talkoot

Pidimme tässä myöskin sytykerotta – talkoita erään kaverini ja hänen äitinsä kanssa. Näiden sytykkeiden väkertäminen on hauskaa puuhaa! Vaikkei meillä itsellämme ole takkaa tai puusaunaa, niin kivaa puuhaa se on silti.

Saippuaa

Myös saippuaa on tullut tehtyä (teatteriin lähtevän) kaverin kanssa. Molemmat teimme kahta erilaista saippuaa ja perinteeksi muodostuneen ”jämä purkin”. Itse tein kookossaippuaa ja terva-nokkonensaippuaa. Kaverini puolestaan kookos-unikonsiemensaippuan ja kaakao/suklaa – minttusaippuaa.

Korvaava keikka / Kaarle Viikate & Marko Haavisto

Ah! Vihdoin ja viimein oli myös tämä korvaava keikka! Keikka, jonka piti olla jo syyskuun lopulla. Ennen keikkaa teimme kuuden (!) juuston pizzaa. Huhhuh sitä juuston määrää, mitä tuohon pistimme. Sekä pizza, että keikka toimivat ja oli muutenkin hyvin onnistunut ilta.

Muuta mainittavaa

Vai onko? No, lunta ehkä voisin toivoa talvelle, jotta pääsisin edes kerran hiihtämään. Huhtikuussa loppui sukututkimuksen peruskurssi ja syksyllä aloitin jatkokurssia tuolle. Tälle jatkokurssin kevätkaudelle olen jo ilmoittautunut.

Yhteevetoa vuodesta 2019

Mitäpä tästä vuodesta voisi sanoa?

Ainakin olen ollut töissä jos jonkin verran. Hyvä niin, että olen töitä saanut ja toivottavasti natsaa asian tiimoilta ensikin vuonna!

Saippuaa on tullut tehtyä jokusen kerran. Luulen, että saippuaa tulee tehtyä jatkossakin.

Hilloja, sieniä, nokkosta

Yllättäen tai no ehkä vähemmän yllättäen tänä(kin) vuonna tuli niin kerättyä nokkosta ja sieniä, kuin tehtyä hilloa. Hieman jännityksellä ja kauhulla odotan ensi vuotta, millainen setti tulee tehtyä mitäkin ensi vuonna asian tiimoilta.

Juna – reissu tuli tehtyä Suomen sisällä. Reittejä olisi monia, mitä tehdä. Tällä erää valikoitui tämä Tampere – Kuopio – Kajaani – Rovaniemi – Oulu – Tampere akseli.

Lakkiaiset + rippijuhlat tuli juhlittua kesällä.

DNA – testi tuli tehtyä. Tein MyHeritagen version. Olisi toki jännää tietää, mitä vaikkapa jonkun muun firman testi antaisi tulokseksi. Mutta en tiedä, tuleeko muita testejä koskaan tehtyä…

Lisäksi tänä vuonna tuli mm. käytyä heti alkuvuodesta kolme kertaa teatterissa: Jyväskylässä kävin katsomassa Supernaiivin ja Tampereella Sademies Tampereen Teatterissa ja Työväen Teatterissa Billy Elliot. Ja kävinpähän verenluovutuksessa tänä vuonna pitkästä aikaa. Hiihtämäänkin ehdin.

Kaiken kaikkiaan tänä vuonna on tullut tehtyä yhtä jos sun toista!

 

Elokuu

Elokuu lähenee loppuaan. Kuun puolivälissä minulta loppuivat kesätyöt. Kesä meni kieltämättä nopeasti. En valita silti. Ihan mukavaa oli olla töissä!

Mitäpä muuta tässä on ollut?

Viime kerralla taisin unohtaa mainita, että varasin itselleni jo kurssipaikan syksylle kansalaisopiston ”Sukututkimuksen lähdeaineistot ja vanhat käsialat” – kurssille. Viime syksyn ja kevään olin ollut sukututkimuksen peruskurssilla.

Olen tehnyt lisää hilloa: vadelmasta ja karviais-viinimarjasta. Olen nostanut takapihalla kasvattamiani perunoita ylös ja niitä syönyt. Perunat ovat tapansa mukaan no… Eivät kauhean isoja, mutta ei sillä ole mitään väliä.

Olen käynyt myös ihmettelemässä kaverin uutta asuntoa! Ihmettelyn lisäksi kasailin yhtä hyllykköä kaverini kanssa kasaan. Asunto oli kyllä niin kaverini näköinen ja oloinen, ettei tosi. Onnea siis uuteen asuntoon!

Kävinpä hammaslääkärissä heti kuun alussa. Lähetteen hammaslääkärille tuli jo muistaakseni maaliskuussa, mutta ajan sain näin elokuun alkuun. Eipä sillä, ei minulla mitään akuuttia kiirettä ollut ja tuokin oli lähinnä ”katsotaan nyt vain varmuuden vuoksi” – aika. Mitään sen ihmeempiä ei kyllä ollutkaan. Ihan hyvähän se oli silti käydä monen vuoden tauon jälkeen tarkistuttamassa perus-tarkastuksen lisäksi.

Tulipa tässä tehtyä myös pitkästä aikaa saippuaa. Tehtiin puolison kanssa kaksi satsia: nokkonen ja terva-nokkonen. Nokkoseen tein ensin todella vahvaa nokkoshauduketta (annoin siis hautua tovin jos toisenkin). Sekoituksen aikana lisättiin vielä kuivattua nokkosta sekaan. Terva-nokkoseen käytettiin loput nokkoshauteesta, mitä jäi yli toisesta satsista yli (ja lisättiin vettä sen mukaan mitä tarvittiin lisää) + sekoituksen aikana lisättiin niin kuivattua nokkosta + tervaa. Molemmat satsit onnistuivat (eli ei ollut lipeätaskuja) ja nyt vain odotellaan kypsymistä. Jännittävää taas nähdä, muuttuko värit niissä kuinka kypsyessään!

 

Vuosi 2018

On vuoden viimeinen päivä. Mitä tänä vuonna olen kaikkea tehnyt?

Alkuvuonna tuli käytyä hiihtämässä muutamankin kerran. Enhän minä mikään nopea hiihtäjä ole suksien kanssa, mutta ei tarvitsekaan olla. Samoin minua ei kiinnosta ihan hirveästi myöskään se, hiihdänkö kilometrin, kaksi, viisi vai seitsemän. Olen ajatellut, että määrä ja nopeus eivät ole mulle tärkeimpiä asioita hiihtämisessä.

Helmikuussa tuli käytyä Aktiivimallin vastaisessa mielenosoituksessa. Ihmisiä oli runsaasti liikkeellä ja hyvä niin! Matkaan lähti #äänityöttömälle – ämpäri, joka tosiaan lähti eri ihmisen matkassa takaisin Tampereelle ja joka kiersi ties missä ennen kuin taas kohtasimme ämpärin kanssa. On sillä yhdellä ämpärillä ollut liikkumiset!

Vuonna 2018 olen tehnyt saippuaa. Muutamia satseja. Ainakin olen tehnyt niin minttusaippuaa, pihlajanmarja-suola, terva-nokkonen, olutsaippuaa, kamomillasaippuaa… Jossain vaiheessa olisi kiva kokeilla tehdä saippuaa mustikkajauheesta ja uudestaan tervasta. Se taitaa jäädä ensi vuodelle!

Toukokuussa tuli käytyä Turussa teatterissa katsomassa Taru Sormusten Herrasta – esitys. Vaikka esityksessä oli toimivia ja vähemmän toimivia juttuja, oli se silti mielenkiintoista käydä katsomassa! Ehdottomasti.

Kesällä olin työkokeilussa, jossa sain kokeilla itselleni uusia asioita. Kuten esimerkiksi etätyötä ja kuinka saan sen tehtyä minulle sopivalla tavalla. Huomasin, että mulle on kotona merkitystä missä tilassa teen mitäkin asiaa. Tästä on varmasti vain hyötyä myöhemminkin, kun tietää mikä itselläni toimii ja miten.

Kesällä tuli kerättyä myöskin sieniä, mustikoita ja vadelmia. Niin ja nokkosta monen purkin verran!

Vuonna 2018 olen käynyt kokemusosaaja – keikoilla ja -koulutuksissa. Olen käynyt pitämässä ihan oman tarinan kertomista, työryhmässä olemista ja käynyt puhumassa radiossa. Lisäksi olen käynyt ADHD – liiton lisäkoulutuksessa ja risteilyllä.

Syksyllä aloitin sukututkimus – kurssin ja olen ilmoittautunut myös kevään kurssille.

Lokakuussa kävin Helsingissä Mind Pride – tapahtumassa. Oli kyllä hienoa voida olla tapahtumassa mukana.

Mitä muuta on jäänyt mieleen? Presidentinvaalit, omenahillon tekeminen + omenien kuivaaminen, Perjantai – ohjelmassa käyminen (yleisössä tietysti!) ja perunoiden kasvatus takapihalla. Hamina Tattoossa käyminen pitkästä aikaa. M.A.Nummisen keikan verran tosin. Sekä matka Tallinnaan anopin kanssa. Haminan ökykalliin lipputangon näkeminen käydessäni kotikaupungissa. Ja villasukkien neulomista Koukkuniemen ikäihmisille. Roskien keräämistä lähimetsistä. Jokunen keikka, ainakin M.A.Numminen, Stam1na ja Maj Karma.

Onhan tuossa taas jo tapahtumaa, jos toista kerrakseen! Kiitos vuosi 2018, tervetuloa 2019!

 

Elokuun viimeinen

Elokuun viimeinen päivä. Joko voi sanoa olevan syksy?

Työkokeilu minulla loppui elokuun puolivälissä. Kokemuksena se oli mielenkiintoinen, uutta tuli opittua niin itsestään ja etätyön teosta. Ja toki paljon muuta.

On elokuuhun mahtunut toki muutakin. Olen tehnyt testimielessä mehiläisvahakääreitä, joita voi käyttää muovin sijasta esim. eväsleipien käärimiseen. Näitä kääreitä saa toki valmiina ainakin Ruohonjuuresta. Tietysti halusin kokeilla tehdä itse, kun ajattelin ettei se voi niin vaikeaa olla. Ja eihän se olekaan: tarvitaan silitysrauta, leivinpaperia, kangasta ja mehiläisvahaa. Vielä en ole kokeillut, kuinka nuo toimivat vai toimiiko ollenkaan.

Kääreiden lisäksi olen tehnyt jälleen saippuaa. Tällä kertaa teimme saippuaa yhdessä kaverini kanssa, molemmat teimme kaksi satsia saman tien. Minun versioissa toisessa on kamomillaa ja toisessa on savuteetä + suolaa + unikonsiemeniä. Teimme myös ns. ”ylijäämä” purkin, johon siis kaadoimme aina sen saippuamassan, joka olisi mukamas jäämässä yli. Tai eihän sitä varsinaisesti koskaan jää yli, aina voi laittaa omiin pienempiin muotteihin loppumassan. Mutta ajattelimme siis vain yhdistää koemielessä tuommoisen sekasetin. Kieltämättä siitä tuli hyvinkin hauskan näköistä, kun leikkasimme seuraavana päivänä muotista paloihin!

Lisäksi olen tehnyt omenahilloa niin jääkaappiin, kuin pakkaseen ja vielä kuivaillut parin kuivurin verran omenasiivuja. Itselläni ei omenapuita ole, mutta satuin saamaan omenia hyvinkin ison satsin. Joten hyödynsin niitä sitten säilöön!

Myös takapihalla kasvatetut perunat ovat nostettu ylös. Ovat perinteiseen tapaan pienehköjä, mutta ei sillä niin väliä ole.

Niin ja sieniä olen kerännyt! Kantarelleja ja mustatorvisieniä! En ehkä ihan samalla mitalla, kuin vuosi sitten tähän aikaan olin kerännyt, mutta kerännyt kuitenkin!

Ehdin tekemään myös pienen reissun anopin kanssa, teki hyvää ja mukavaa oli!

 

Helteinen heinäkuu

Huh hellettä sanon minä! Ainakin itselleni riittäisi pienempikin lämpötila näin kesäisin. Mikäs siinä, jos tykkää näin kuumista keleistä, hän nauttikoon siitä sitten.

Helteen lisäksi kuukausi on vierähtänyt todella nopeasti. Työkokeilupaikassa huhkimme hommia viime viikolla olleen tapahtuman parissa: tapahtuman etukäteis-asioita tehden ja itse tapahtuman pitäminen. Myös itse olin koko viikon tapahtumapaikalla mukana. Viikko meni todella nopeasti ja oli hyvin antoisa. Pääsin niin kokoamaan itse tapahtumaa paikan päällä pystyyn, neuvomaan ja opastamaan ihmisiä mistä löytyy mitäkin, olemaan keittiön puolella tiskaamassa astioita ja mitähän kaikkea maan ja taivaan väliltä. Mutta sepäs minulle vain passaa paremmin, kuin hyvin – tehtävien monipuolisuus nimittäin! Ehdin viikon aikana myös saamaan koululle pingismailat ja –palloja! Niitä käytiin kysymässä ja vaikken itse löytänyt koulusta, seuraavana päivänä semmoiset saatiin, kuin saatiinkin! Toki myös vapaa-aikaa pystyin pitämään. Niinä hetkinä mm. kävin uimassa (uimaranta oli näköetäisyydellä koululta!), ihmetellä Siilinjärven keskustaa ja käydä Pirulaisen keikalla. Tuon tapahtuman ajan tuli nukuttua paikallisessa koulussa, missä myös pääosa muusta meidän tapahtuman asioista järjestettiin. Viikon aikana ehdittiin myös minun energian määrää ihmettelemään. Sattuneesta syystä itse en ole asiasta kovinkaan yllättynyt. Eiköhän tuo ole enemmänkin minun normaalitapa olla!

Innostuin tekemään vaihteeksi saippuaa. Tällä erää siitä tuli pihlajanmarja-suola. Suolaa en tosin ihan hirveää määrää laittanut. Mutta saapi nähdä millaiseksi tämä satsi muodostuu kypsyessään! Jäämme siis ihmettelemään asiaa!

Olen ehtinyt käydä myös keräämässä pienen määrän mustikoita ja vadelmia meidän lähimetsästä. Jos ehdin vielä käydä keräämässä lisää, hyvä niin. Jos en, mennään nykyisillä. Hieman ”kauhulla” odotan jo sitä, että mahdollisesti sieniä putkahtelee jossain vaiheessa metsään. Alkaa sekin hullutus sitten…