Aihearkisto: Saippua

Alkuvuosi 2022

Vuotta 2022 on kulunut aivan juuri jo kaksi kuukautta. Enkä ole saanut aikaan kirjoittaa kuulumisia tältä vuodelta.

Heti vuoden alkuvaiheilla kävimme Jyväskylässä visiitillä sukuloimassa.

Aluevaalit tulivat ja menivät. Tokihan itse kävin äänestämässä, perinteisesti jo ennakkoon.

Tammikuussa piti olla Stam1nan keikka Pakkahuoneella, mutta ei liene yllättäävä, että keikkaa jouduttiin siirtämään. Josko syyskuussa olisi parempi onni!

Hiihtämään en ole mukamas joutanut tänä talvena, enkä siis tämänkään vuoden puolella. Jos tulen ehtimään, se on ok. Ja jos mukamas en, sekin on minusta vallan ok. En halua ottaa mitään stressiä asiasta. Kävelyllä olen kyllä käynyt. Useinkin.

Olen käynyt, kävellen, myös Ikurissa katsomassa hienoakin hienompaa ”Tiitiäisen metsäpolku” jääveistoksia. Päiväsaikaan tosin, mutta katsomassa kuitenkin. Hienojahan ne oli myös päiväkseltään.

Helmikuun alussa tuli tehtyä pitkästä aikaa saippuaa. Tein kaakao-karpalo ja nokkonen-horsma-vadelmanlehti-metsämansikanlehti versiot. Pian ovatkin jo kypsiä käyttöön!

Kävimme eräs maanantai Museokortilla pitkästä aikaa Heurekassa. Oli kyllä todella rauhallinen maanantai iltapäivä käydä siellä taannoin.

Yksi ilta oli myös kokemustoimijoiden netti-tärskyt. Oli mukavaa nähdä etänäkin muita kokemustoimijoita ja työntekijöitä!

Kävin hieman ekstemporee tässä teattereiden avaudutta katsomassa Tampereen teatterissa Niskavuoden Heta – esityksen. Nimenä Niskavuori on tuttu, mutta en ole yhtään elokuvaa katsonut. Oli silti ihan viihdyttävää käydä tämä kaksituntinen esitys katsomassa.

Maaliskuussa aloitan työt toistaiseksi voimassa olevalla sopparilla.

Lyhyt oli nyt tämä postaus. Mutta jotenkin tuntuu, ettei oikein kummempia ole tapahtunutkaan. Hieman kulttuuria, töissä käymistä ja kotona elpymistä. Sekä ulkoilua.

 

Heinäkuu

Vielä ehtii päivittää heinäkuun kuulumisia näin kuukauden viimeisenä iltana. Ties monestiko tämä päivitys piti tehdä, mutta aina se on vain jäänyt. Korjataan se tilanne siis nyt. Myönnän alkuun ajattelleeni, ettei tässä kuussa nyt mitään ”erityisen mainittavaa ole”, mutta kuinka väärässä olinkaan!

Hääpäivä

Tässä kuussa oli meidän viidestoista hääpäivä. Siis viidestoista! Kävimme oikein kaupungilla ravintolassa syömässä itsemme täyteen. Testasimme Onni & Leo – ravintolaa. En silti voi tajuta, mihin tämä aika oikein menee…

Mansikat

Pitkästä aikaa tuli myös hankittua viiden kilon mansikkalaatikko eräällä kauppareissulla. Suurimmasta osasta tuli tehtyä hilloa jääkaappiin. Ja tokihan yksi purkki on jo aukaistu, koska piti myös tehdä muurinpohjalettuja.

Lääkityksen seuranta

Tänä vuonna koitti lääkityksen seuranta Concertasta. En kyllä edes muista, onko tuota edes koskaan aiemmin sen määräämisen jälkeen (loppuvuodesta 2013) sen koomin oikein erikseen seurailtu. Kuin kerran sen verran, että mun aloitteesta mietittiin, hyödynkö yhtä isommasta annoskoosta vai en. Muuten resesptiä on vain uusittu. No, nyt joka tapauksessa kävin kontrollissa. Eikä siinä mitään ihmeempiä ollut – niin kuin ei pitäisikään omalla kohdallani olla.

Frantsila, Timin mänty

Yhtenä päivänä kävimme kaverin kanssa Frantsilan Kehäkukassa lounaalla ja ihmettelemässä muutakin tarjontaa. Ja koska meillä ei ollut sen kummemmin kiire, kävimme ihmettelemässä myös mm. Timin mäntyä, joka lienee n. 400 vuotta vanha.

Glope Hope Pride-laukku

Törmäsin kerran Glope Hopen sivua selatessani Pride – laukkuun. Ja vaikken varmaan varsinaisesti laukkua tarvitse, oli tuo silti tilattava. Ja samalla tuli tuettua Setan työtä. Ihan mahtava tuo Pride-laukku!

Nokkosen siemeniä ja kantarelleja

Vaikken muuten nokkosia tänä vuonna kerännyt ja kuivatellut, kerran kävin nokkosensiemeniä keräämässä ja pistin kuivuriin kuivumaan. Nyt on taas purkillinen siemeniä mm. jogurttiin heitettäväksi. Vaikka eipä sillä, en minä nyt niin usein käytä nokkosensiemeniä. Onpahan nyt silti. Ja vaikka on ollut pitkälti kuivahko heinäkuu, olen peräti kerran kerännyt kantarelleja!

Roskia

Turhan harvoin on tullut näin heinäkuussa roskia kerättyä. Mutta kerääminen on kyllä yhä jatkunut. Ihan käsittämätöntä, mikä saa ihmiset heittämään mm. maskeja maahan. Ei se nyt niin paljon paina, etteikö kotiin tai lähimpään roskikseen jaksaisi kantaa!

Tuuri – Kaskinen – Närpiö

Kävin vanhempieni ja veljenlapsen kanssa yön yli reissulla vanhempieni asuntoautolla. Ensin lähdimme Tampereelta Tuuriin, jossa yövyimme leirintäalueella. Tuurissa tuli hieman kierreltyä. En kyllä ostanut juurikaan mitään, mutta en kyllä mitään tiettyä lähtenyt katsomaankaan. Tuuri oli ehkä hyvä tekosyy välietapille reissussa. Yöpymisen jälkeen jatkoimme matkaa ensin Kaskisiin, jossa kävimme lounaalla Sininen hetki – nimisessä paikassa. Sen jälkeen kävimme Kaskisissa hautausmaalla etsimässä pappani isän siskon hautaa, joka myös löytyi. Kaskisista jatkoimma matkaa vielä Närpiön puolelle katselemaan seutua. Pappani pappa muutti aikanaan Närpiöstä Suursaareen (ja Suursaaresta sodan alla taas rannikolle). Oli jännää huomata, miten Kaskisissa ravintolassa meille puhuttiin aluksi sekä suomeksi, että ruotsiksi, mutta Närpiöön mentäessä kyltit vaihtuivat ruotsiksi ja esim. hautausmaalla meitä tervehdittiin vain ruotsiksi.

Saippuaa

Tein pitkästä aikaa myös saippuaa kaverin kanssa. Molemmat teimme kaksi satsia, itse tein maustekahvi-tervan, sekä kookos-minttu-vadelman. Täytyy taas malttaa odotella saippuoiden kypsymistä elokuun lopulle!

Särkänniemi

Yhden veljenlapsen kanssa tuli käytyä Särkänniemessä. Viimeksi itse on tullut käytyä Särkänniemessä joku 2-3 vuotta sitten. Sää oli ihan siedettävä. Alussa saimme jokusen kerran pientä vesikuuroa, mutta ne olivat pieniä kuuroja. En edes jaksanut laskea, kuinka monta kertaa lopulta kävimme laitteissa. Mutta ilmeisen riittävästi, sillä itse ja matkalainen olimme päivän päätyttyä puhki!

 

Loppuvuosi 2019

Marraskuussa jäi kirjoittamatta mitään tänne kotisivuille. Siispä nyt mainitsen jotain pientä tästä kahdesta kuukaudesta. Asiat eivät ole sinänsä missään kronologisessa järjestyksessä, mutta ehkä se ei ole mikään isokaan ongelma. Lopuksi vetelen vuotta hieman yhteen lopuksi.

Töissä

Olen ollut jos jonkin verran tekemässä sijaisuuksia samaan paikkaan, missä olen ollut jo maaliskuusta saakka (sama paikka myös, missä olin koko kesän töissä). En valita yhtään! Minulla on ollut niin yövuoroja, kuin aamua ja iltaa.

Uusi sohva

Vihdoin ja viimein saimme hankittua uuden sohvan. Edellinen oli jo sen verran heikossa kunnossa, oli ollut jo jonkin aikaa. Mutta aina vain vetkuttelimme korvaavan hankkimista. Olimme jo jokusen kerran käyneet katsomassa ja testi – istumassa eri sohvia, mutta… No, nyt ei tarvi enää jossitella ja tuumailla. Hyvä niin.

Teatteriliput / Kinky Boots

Tulipa hankittua teatterilippu ensi vuoden joulukuulle. Tampereen Työväen Teatterissa on ensi vuoden lopulla Kinky Boots – musikaali ja päädyimme erään kaverin kanssa hankkimaan sinne liput. Samalla hankimme taas toiselle kaverillemme synttärilahjaksi lipun samaan esitykseen, mihin menemme itse. Kiva mennä porukalla teatteriin! Vaikka hieman huvitti itseänikin hankkia vuosi etukäteen lippu.

Hope – joululahjatoiveita

Viime vuoden tapaan osallistuin myös tänä vuonna Hope ry:n joululahja – keräykseen. Ajattelin, että jos minulla on mahdollisuus auttaa näin edes jotain vähävaraista perhettä, miksen niin tekisi.

Sytykerotta – talkoot

Pidimme tässä myöskin sytykerotta – talkoita erään kaverini ja hänen äitinsä kanssa. Näiden sytykkeiden väkertäminen on hauskaa puuhaa! Vaikkei meillä itsellämme ole takkaa tai puusaunaa, niin kivaa puuhaa se on silti.

Saippuaa

Myös saippuaa on tullut tehtyä (teatteriin lähtevän) kaverin kanssa. Molemmat teimme kahta erilaista saippuaa ja perinteeksi muodostuneen ”jämä purkin”. Itse tein kookossaippuaa ja terva-nokkonensaippuaa. Kaverini puolestaan kookos-unikonsiemensaippuan ja kaakao/suklaa – minttusaippuaa.

Korvaava keikka / Kaarle Viikate & Marko Haavisto

Ah! Vihdoin ja viimein oli myös tämä korvaava keikka! Keikka, jonka piti olla jo syyskuun lopulla. Ennen keikkaa teimme kuuden (!) juuston pizzaa. Huhhuh sitä juuston määrää, mitä tuohon pistimme. Sekä pizza, että keikka toimivat ja oli muutenkin hyvin onnistunut ilta.

Muuta mainittavaa

Vai onko? No, lunta ehkä voisin toivoa talvelle, jotta pääsisin edes kerran hiihtämään. Huhtikuussa loppui sukututkimuksen peruskurssi ja syksyllä aloitin jatkokurssia tuolle. Tälle jatkokurssin kevätkaudelle olen jo ilmoittautunut.

Yhteevetoa vuodesta 2019

Mitäpä tästä vuodesta voisi sanoa?

Ainakin olen ollut töissä jos jonkin verran. Hyvä niin, että olen töitä saanut ja toivottavasti natsaa asian tiimoilta ensikin vuonna!

Saippuaa on tullut tehtyä jokusen kerran. Luulen, että saippuaa tulee tehtyä jatkossakin.

Hilloja, sieniä, nokkosta

Yllättäen tai no ehkä vähemmän yllättäen tänä(kin) vuonna tuli niin kerättyä nokkosta ja sieniä, kuin tehtyä hilloa. Hieman jännityksellä ja kauhulla odotan ensi vuotta, millainen setti tulee tehtyä mitäkin ensi vuonna asian tiimoilta.

Juna – reissu tuli tehtyä Suomen sisällä. Reittejä olisi monia, mitä tehdä. Tällä erää valikoitui tämä Tampere – Kuopio – Kajaani – Rovaniemi – Oulu – Tampere akseli.

Lakkiaiset + rippijuhlat tuli juhlittua kesällä.

DNA – testi tuli tehtyä. Tein MyHeritagen version. Olisi toki jännää tietää, mitä vaikkapa jonkun muun firman testi antaisi tulokseksi. Mutta en tiedä, tuleeko muita testejä koskaan tehtyä…

Lisäksi tänä vuonna tuli mm. käytyä heti alkuvuodesta kolme kertaa teatterissa: Jyväskylässä kävin katsomassa Supernaiivin ja Tampereella Sademies Tampereen Teatterissa ja Työväen Teatterissa Billy Elliot. Ja kävinpähän verenluovutuksessa tänä vuonna pitkästä aikaa. Hiihtämäänkin ehdin.

Kaiken kaikkiaan tänä vuonna on tullut tehtyä yhtä jos sun toista!

 

Elokuu

Elokuu lähenee loppuaan. Kuun puolivälissä minulta loppuivat kesätyöt. Kesä meni kieltämättä nopeasti. En valita silti. Ihan mukavaa oli olla töissä!

Mitäpä muuta tässä on ollut?

Viime kerralla taisin unohtaa mainita, että varasin itselleni jo kurssipaikan syksylle kansalaisopiston ”Sukututkimuksen lähdeaineistot ja vanhat käsialat” – kurssille. Viime syksyn ja kevään olin ollut sukututkimuksen peruskurssilla.

Olen tehnyt lisää hilloa: vadelmasta ja karviais-viinimarjasta. Olen nostanut takapihalla kasvattamiani perunoita ylös ja niitä syönyt. Perunat ovat tapansa mukaan no… Eivät kauhean isoja, mutta ei sillä ole mitään väliä.

Olen käynyt myös ihmettelemässä kaverin uutta asuntoa! Ihmettelyn lisäksi kasailin yhtä hyllykköä kaverini kanssa kasaan. Asunto oli kyllä niin kaverini näköinen ja oloinen, ettei tosi. Onnea siis uuteen asuntoon!

Kävinpä hammaslääkärissä heti kuun alussa. Lähetteen hammaslääkärille tuli jo muistaakseni maaliskuussa, mutta ajan sain näin elokuun alkuun. Eipä sillä, ei minulla mitään akuuttia kiirettä ollut ja tuokin oli lähinnä ”katsotaan nyt vain varmuuden vuoksi” – aika. Mitään sen ihmeempiä ei kyllä ollutkaan. Ihan hyvähän se oli silti käydä monen vuoden tauon jälkeen tarkistuttamassa perus-tarkastuksen lisäksi.

Tulipa tässä tehtyä myös pitkästä aikaa saippuaa. Tehtiin puolison kanssa kaksi satsia: nokkonen ja terva-nokkonen. Nokkoseen tein ensin todella vahvaa nokkoshauduketta (annoin siis hautua tovin jos toisenkin). Sekoituksen aikana lisättiin vielä kuivattua nokkosta sekaan. Terva-nokkoseen käytettiin loput nokkoshauteesta, mitä jäi yli toisesta satsista yli (ja lisättiin vettä sen mukaan mitä tarvittiin lisää) + sekoituksen aikana lisättiin niin kuivattua nokkosta + tervaa. Molemmat satsit onnistuivat (eli ei ollut lipeätaskuja) ja nyt vain odotellaan kypsymistä. Jännittävää taas nähdä, muuttuko värit niissä kuinka kypsyessään!

 

Maaliskuu on tehty saippuasta, hammastarkastuksesta ja koulutuksesta!

Maaliskuu alkaa olla lopuillaan. Tässä kuussa olen mm. tehnyt saippuaa, käynyt hammastarkastuksessa ja VAT – koulutuksessa.

Heti kuun alussa teimme kaverin kanssa saippuaa jos minkälaista. Itse tein saippuaa mustikkajauheesta, kuivatusta vadelmanlehdestä ja lakrtisijauheesta. Teimme perinteeksi muodostuneen ”jämäpurkin” niistä saippuamassoista, joita olisi ”jäänyt yli”. (Jos itse teen itsekseni saippuaa, kaatelen ns. ”ylimääräiset” mössöt vaikka yksittäisiin muotteihin. Kaverin kanssa yhdistelemme yhteen purkkiin kerroksittain.) Jännä huomata ainakin tässä vaiheessa, että mustikkajauheesta tehty saippua tuoksuu hennosti mustikalta, väri taas on… No. Vähemmän lilahtava, mitä ajattelin. Purkkiin tehdyt + paloihin leikatut ovat jopa erivärisiä, kuin silikonimuotteihin tehdyt versiot. Lakritsijauheen kanssa hieman jännitin, miten sen kanssa käy, etenkin siinä vaiheessa kun olin kaatanut massan maitopurkkiin jossa massa lähti vielä elämään omiaan. Seuraavana päivänä leikatessani tuota paloiksi, huomasin sen (onneksi) kuitenkin onnistuneen! Väri on hauskan rusehtava ja tuoksu on oikeastikin lakrtsimainen! Koska kuu vaihtuu pian, se tarkoittaa myös sitä, että nämä saippuat ovat pian kypsiä käytettäväksi.

Ollessani viime kuussa työttömien terveystarkastuksessa, minulle varattiin aika samalla hammastarkatukseen. Ajan sainkin jo tämän kuun lopulle. Siellä siis tulikin käytyä. Mitään sen kummempia ei ilmennyt, käynen kuitenkin jossain vaiheessa vielä hammaslääkärissä tarkastattamassa purukalustoni.

Samana päivänä hammastarkastuksen kanssa minulla oli eduskuntavaaleihin liittyen VAT – koulutus. Olen menossa eduskuntavaaleissa varsinaisena äänestyspäivänä vaalitoimitsijaksi. Ja koska meillä käytetään sähköistä vaalitietojärjestelmää (VAT), menin opettelemaan sen käyttöä. Vaikka tiedän, että osaan edes tietokoneen peruskäytön ja olen lukenut VAT-ohjeet, oli silti ihan kivaa päästä kokeilemaan järjestelmää käytännössä ennen vaaleja. Ja tietysti on ihan hyvä, että meitä on nyt edes muutama, kenellä on meidän ryhmässä käyttöoikeus järjestelmään (mahd. sairastapaustenkin osalta). Eduskuntavaalit ovat tosiaan jo hyvin pian! Muistakaahan käydä äänestämässä! Äänestysoikeus on todellakin oikeus saada käyttää äänensä!

 

Vuosi 2018

On vuoden viimeinen päivä. Mitä tänä vuonna olen kaikkea tehnyt?

Alkuvuonna tuli käytyä hiihtämässä muutamankin kerran. Enhän minä mikään nopea hiihtäjä ole suksien kanssa, mutta ei tarvitsekaan olla. Samoin minua ei kiinnosta ihan hirveästi myöskään se, hiihdänkö kilometrin, kaksi, viisi vai seitsemän. Olen ajatellut, että määrä ja nopeus eivät ole mulle tärkeimpiä asioita hiihtämisessä.

Helmikuussa tuli käytyä Aktiivimallin vastaisessa mielenosoituksessa. Ihmisiä oli runsaasti liikkeellä ja hyvä niin! Matkaan lähti #äänityöttömälle – ämpäri, joka tosiaan lähti eri ihmisen matkassa takaisin Tampereelle ja joka kiersi ties missä ennen kuin taas kohtasimme ämpärin kanssa. On sillä yhdellä ämpärillä ollut liikkumiset!

Vuonna 2018 olen tehnyt saippuaa. Muutamia satseja. Ainakin olen tehnyt niin minttusaippuaa, pihlajanmarja-suola, terva-nokkonen, olutsaippuaa, kamomillasaippuaa… Jossain vaiheessa olisi kiva kokeilla tehdä saippuaa mustikkajauheesta ja uudestaan tervasta. Se taitaa jäädä ensi vuodelle!

Toukokuussa tuli käytyä Turussa teatterissa katsomassa Taru Sormusten Herrasta – esitys. Vaikka esityksessä oli toimivia ja vähemmän toimivia juttuja, oli se silti mielenkiintoista käydä katsomassa! Ehdottomasti.

Kesällä olin työkokeilussa, jossa sain kokeilla itselleni uusia asioita. Kuten esimerkiksi etätyötä ja kuinka saan sen tehtyä minulle sopivalla tavalla. Huomasin, että mulle on kotona merkitystä missä tilassa teen mitäkin asiaa. Tästä on varmasti vain hyötyä myöhemminkin, kun tietää mikä itselläni toimii ja miten.

Kesällä tuli kerättyä myöskin sieniä, mustikoita ja vadelmia. Niin ja nokkosta monen purkin verran!

Vuonna 2018 olen käynyt kokemusosaaja – keikoilla ja -koulutuksissa. Olen käynyt pitämässä ihan oman tarinan kertomista, työryhmässä olemista ja käynyt puhumassa radiossa. Lisäksi olen käynyt ADHD – liiton lisäkoulutuksessa ja risteilyllä.

Syksyllä aloitin sukututkimus – kurssin ja olen ilmoittautunut myös kevään kurssille.

Lokakuussa kävin Helsingissä Mind Pride – tapahtumassa. Oli kyllä hienoa voida olla tapahtumassa mukana.

Mitä muuta on jäänyt mieleen? Presidentinvaalit, omenahillon tekeminen + omenien kuivaaminen, Perjantai – ohjelmassa käyminen (yleisössä tietysti!) ja perunoiden kasvatus takapihalla. Hamina Tattoossa käyminen pitkästä aikaa. M.A.Nummisen keikan verran tosin. Sekä matka Tallinnaan anopin kanssa. Haminan ökykalliin lipputangon näkeminen käydessäni kotikaupungissa. Ja villasukkien neulomista Koukkuniemen ikäihmisille. Roskien keräämistä lähimetsistä. Jokunen keikka, ainakin M.A.Numminen, Stam1na ja Maj Karma.

Onhan tuossa taas jo tapahtumaa, jos toista kerrakseen! Kiitos vuosi 2018, tervetuloa 2019!

 

Elokuun viimeinen

Elokuun viimeinen päivä. Joko voi sanoa olevan syksy?

Työkokeilu minulla loppui elokuun puolivälissä. Kokemuksena se oli mielenkiintoinen, uutta tuli opittua niin itsestään ja etätyön teosta. Ja toki paljon muuta.

On elokuuhun mahtunut toki muutakin. Olen tehnyt testimielessä mehiläisvahakääreitä, joita voi käyttää muovin sijasta esim. eväsleipien käärimiseen. Näitä kääreitä saa toki valmiina ainakin Ruohonjuuresta. Tietysti halusin kokeilla tehdä itse, kun ajattelin ettei se voi niin vaikeaa olla. Ja eihän se olekaan: tarvitaan silitysrauta, leivinpaperia, kangasta ja mehiläisvahaa. Vielä en ole kokeillut, kuinka nuo toimivat vai toimiiko ollenkaan.

Kääreiden lisäksi olen tehnyt jälleen saippuaa. Tällä kertaa teimme saippuaa yhdessä kaverini kanssa, molemmat teimme kaksi satsia saman tien. Minun versioissa toisessa on kamomillaa ja toisessa on savuteetä + suolaa + unikonsiemeniä. Teimme myös ns. ”ylijäämä” purkin, johon siis kaadoimme aina sen saippuamassan, joka olisi mukamas jäämässä yli. Tai eihän sitä varsinaisesti koskaan jää yli, aina voi laittaa omiin pienempiin muotteihin loppumassan. Mutta ajattelimme siis vain yhdistää koemielessä tuommoisen sekasetin. Kieltämättä siitä tuli hyvinkin hauskan näköistä, kun leikkasimme seuraavana päivänä muotista paloihin!

Lisäksi olen tehnyt omenahilloa niin jääkaappiin, kuin pakkaseen ja vielä kuivaillut parin kuivurin verran omenasiivuja. Itselläni ei omenapuita ole, mutta satuin saamaan omenia hyvinkin ison satsin. Joten hyödynsin niitä sitten säilöön!

Myös takapihalla kasvatetut perunat ovat nostettu ylös. Ovat perinteiseen tapaan pienehköjä, mutta ei sillä niin väliä ole.

Niin ja sieniä olen kerännyt! Kantarelleja ja mustatorvisieniä! En ehkä ihan samalla mitalla, kuin vuosi sitten tähän aikaan olin kerännyt, mutta kerännyt kuitenkin!

Ehdin tekemään myös pienen reissun anopin kanssa, teki hyvää ja mukavaa oli!

 

Helteinen heinäkuu

Huh hellettä sanon minä! Ainakin itselleni riittäisi pienempikin lämpötila näin kesäisin. Mikäs siinä, jos tykkää näin kuumista keleistä, hän nauttikoon siitä sitten.

Helteen lisäksi kuukausi on vierähtänyt todella nopeasti. Työkokeilupaikassa huhkimme hommia viime viikolla olleen tapahtuman parissa: tapahtuman etukäteis-asioita tehden ja itse tapahtuman pitäminen. Myös itse olin koko viikon tapahtumapaikalla mukana. Viikko meni todella nopeasti ja oli hyvin antoisa. Pääsin niin kokoamaan itse tapahtumaa paikan päällä pystyyn, neuvomaan ja opastamaan ihmisiä mistä löytyy mitäkin, olemaan keittiön puolella tiskaamassa astioita ja mitähän kaikkea maan ja taivaan väliltä. Mutta sepäs minulle vain passaa paremmin, kuin hyvin – tehtävien monipuolisuus nimittäin! Ehdin viikon aikana myös saamaan koululle pingismailat ja –palloja! Niitä käytiin kysymässä ja vaikken itse löytänyt koulusta, seuraavana päivänä semmoiset saatiin, kuin saatiinkin! Toki myös vapaa-aikaa pystyin pitämään. Niinä hetkinä mm. kävin uimassa (uimaranta oli näköetäisyydellä koululta!), ihmetellä Siilinjärven keskustaa ja käydä Pirulaisen keikalla. Tuon tapahtuman ajan tuli nukuttua paikallisessa koulussa, missä myös pääosa muusta meidän tapahtuman asioista järjestettiin. Viikon aikana ehdittiin myös minun energian määrää ihmettelemään. Sattuneesta syystä itse en ole asiasta kovinkaan yllättynyt. Eiköhän tuo ole enemmänkin minun normaalitapa olla!

Innostuin tekemään vaihteeksi saippuaa. Tällä erää siitä tuli pihlajanmarja-suola. Suolaa en tosin ihan hirveää määrää laittanut. Mutta saapi nähdä millaiseksi tämä satsi muodostuu kypsyessään! Jäämme siis ihmettelemään asiaa!

Olen ehtinyt käydä myös keräämässä pienen määrän mustikoita ja vadelmia meidän lähimetsästä. Jos ehdin vielä käydä keräämässä lisää, hyvä niin. Jos en, mennään nykyisillä. Hieman ”kauhulla” odotan jo sitä, että mahdollisesti sieniä putkahtelee jossain vaiheessa metsään. Alkaa sekin hullutus sitten…

 

Minttusaippuaa ja kirjapalkintoa

Maaliskuu on vaihtunut huhtikuuksi. Vaikka vielä olisi lunta, vein näin huhtikuun alussa sukseni varastoon. Saahan ne sieltä vielä, jos jostain syystä tulisi mentyä vielä hiihtämään. Vaikka kyllähän sinänsä ajatus ”huhtikuu hiihdosta” kuulostaakin hauskalle! Olen joka tapauksessa käynyt edes kävelyillä. Jos ei nyt tule enää mentyä ladulle, niin toivottavasti jatkossakin on lumisia talvia, jotta hiihtämään taas pääsisi!

Aprillipäivänä innostuin tekemään saippuaa kuivatusta mintusta. Ensin tein kuivatusta mintusta ”minttuteetä”. Tähän ”minttuteehen” sekoitin lipeän. Pistin kaikkia aineksia sekoittaessani vielä lisäksi kuivattua minttua mukaan. Seuraavana päivänä pääsin jo kokeilemaan, onnistuiko saippua. Onnistuihan se! Nyt vain pitäisi odottaa toukokuun alkuun saippuan tekeytymistä. Jännää nähdä, muuttuko väri vielä tuosta nykyisestä.

Välillä olen osallistunut internetistä löytyviin arvontoihin ja joskus niistä jopa jotain voittanutkin. Viimeisin voittoni oli kirja, joka oli Juha Hurmeen Niemi. Ihan hauskaa voittaa tuommoinen kaunokirjallisuuden Finlandia – voittajan kirja! Kai tuon on voisi jossain vaiheessa lukea.

 

Epäonnista saippuaa ja vähän muutakin

Aina ei mene edes saippuan väsääminen, kuten sen kuuluu. Ei ainakaan tällä kertaa. Tosin, olin kyllä varautunut, että nyt ei todennäköisesti tule sujumaan ja piloille menisi tällä kerralla. Piloillehan se menikin.

Kokeilin nimittäin tehdä saippuaa, johon tuli 5 cl Baileys – likööriä. Olen tietysti aiemmin kokeillut tehdä viskistä saippuaa (viskiä tuli myös tuo sama 5 cl), joka onnistui. Jotenkin alkoholin ja lipeän kanssa leikkiminen tuntuu olevan.. Noh. Oma taiteenlajinsa. Ja koska Baileys sisältää alkoholia, kermaa ja ties mitä, en ollut kovinkaan optimistinen toimivuuden kanssa. Pakkohan se oli silti kokeilla, tietenkin! Vähäinenkin optimismi alkoi hävitä siinä vaiheessa, kun sekoitin lipeän Baileys + vesi – seokseen. Tästä tapahtumasta minulla ei ikävä kyllä ole kuvaa… Oli se sen verran näkemisen arvoinen. Kai. Tietystihän lipeä reagoi tämän nesteen kanssa ihan eri tavalla, kuin ei-alkoholin kanssa: tuli alkoholin palaminen. Jonka lisäksi tässä tapauksessa tapahtui mitä ilmeisemmin reagointia muiden ainesosien kanssa: mitä ilmeisemmin kerma tms aiheutti sen, että… noh. Koko touhu näytti aika kamalalta. (Ja kyllä, harmi etten tajunnut ottaa kuvaa tästä!) Riskillä kuitenkin jatkoin koko operaation loppuun saakka. Seuraavana päivänä normaaliin tapaani otin saippuan pois muoteista. Tässäkin vaiheessa hälytyskellot soi päässä, ettei homma tullut toimimaan: saippuan pinta tuntui epätavallisen kostealta, edelleen. Ja kun saippuaa leikkasi paloihin, se oli viimeinen niitti: sisälle oli tullut/jäänyt ns. lipeätaskuja, joista nestettä valui: tuotos on epäonnistunut. Joten saippuanpalaset menivät roskikseen. Niitä ei käytetä uudestaan! No, aina ei voi vaan onnistua.

Syksy tekee silti tuloaan. Se tarkoittaa paria asiaa:

  • Sieniä alkaa löytymään! Vaikka ainakin Tampereella kantarellien osalta se tarkoittaakin sitä, että niitä löytyy jälkijunassa. Mutta mikäs kiire tässä on valmiissa maailmassa? Eipä sillä, joitain yksilöitä olen kuitenkin jo onnistunut löytymään.

 

  • Huippuvuorille suuntaava reissu lähenee! Hirveästi en varmaan reissulla internetissä pyöri, vaan keskityn oleelliseen: reissussa olemiseen. Mutta enköhän minä jotain kuulumisia reissun jälkeen mahdollisten kuvien kera kerro!

Näiden lisäksi voisinkin taas muistutella kokemusosaajudesta ja siitä, että kyselkää rohkeasti minua pitämään puheenvuoroa! Ja/tai viekää viestiä eteenpäin asiasta! Saati, että kyselkää asiasta, jos on jotain kysyttävää!

Kokemusosaaja Tiina Jarvanne

ADHD – liitto ry

Lipeätaskuja

Lipeätaskuja tässäkin

Syksyn satoa

Huippuvuoret kutsuvat!